Säästäkää, säästäkää! Säästäkää sähköä, säästäkää energiaa. Älkää lutratko suihkussa ja lämmöt alas. Näin meille nyt huudetaan joka tuutista. Ja syystä tietenkin. Pitää säästää, sillä on uhkana, että sähkö loppuu.
Syyskuussa me suomalaiset olimme säästäneet jo seitsemän prosenttia sähköä edellisen vuoden syyskuuhun verrattuna. Voidaan siis todeta, että neuvoista on otettu vaari ja olemme oppineet säästämään.
Mutta ulottuuko säästämismoodi kaikkialle muuallakin, kuin vain sähkön säästämiseen? Alammeko säästää kaikesta muustakin? Kun kehotetaan säästämään energiaa, niin lopetammeko samaan syssyyn myös autoilun, karsimme ruokaostoksista kaiken turhan pois ja jätämme suunnitellun uuden tv:n kaupan hyllylle odottamaan parempia aikoja?
Haastattelin juuri hiljattain paikallista vesihuoltojohtajaa. Hän kertoi ymmärtävänsä ohjeet, joiden mukaan lämpimän suihkun alla oleskelu pitää lopettaa. Kymmenen minuutin suihkujen sijaan pitää ottaa nyt kolmen minuutin suihkuja.
Samalla hän esitti huolensa vesijohtoverkostosta. Jos vedenkulutus vähenee huomattavasti, se aiheuttaa ongelmia putkistolle. Ne kun toimivat optimaalisesti vain, jos vesi virtaa vauhdilla.
Säästäminen ei siis ole aina järkevää. Säästäessään voi tehdä hallaa infastruktuurille ja aina myös kokonaistaloudelle. Seurauksia ja kerrannaisvaikutuksia ei aina ymmärretä ottaa huomioon säästämisen hurmassa.
Säästäjä kotona ja työpaikalla
Me olemme yksi sama ihminen, olimme sitten kotona tai työpaikalla. Ja kun tämän yhden ja saman ihmisen moodiksi tulee säästäminen, se näkyy ja tuntuu sekä kotona että työpaikalla. Alamme säästää ja vedämme rukseja suunniteltujen investointien päälle.
Me mainos- ja viestintäalalla olemme tottuneet siihen, että markkinointi on yleensä niitä ensimmäisiä asioita, joiden yli ruksit vedetään. Näin tehdään, koska se on helppoa: markkinointi on budjetissa omana kohtanaan, eikä sen ylivetämisestä seuraa yleensä mitään suuresti tunnepitoista. Ketään ei eroteta, tavarat kulkevat ja kahvihuoneessakin riittää vielä lämpöä.
Ensimmäinen moka onkin tehty siinä kohtaa, kun markkinointi ja viestintä on laitettu omaksi kohdakseen. Helposti yliruksattavaksi kokonaisuudeksi, joka näin olleen näyttäytyy todellisena turhakkeena ja ylimääräisenä kuluna.
Mutta markkinointi ja viestintä eivät ole kuluja, ne ovat investointeja. Markkinoinnilla ja viestinnällä tuetaan myyntiä, tehdään tuotteet ja palvelut tutuksi suurelle yleisölle, lisätään kysyntää, palvellaan asiakkaita ja tehdään heistä kaikin puolin onnellisia ja tyytyväisiä.
Markkinointi ja viestintä ovat yrityksen ja organisaation perustoimintoja ja jopa välttämättömyyksiä. Markkinointi ja viestintä ovat liiketoiminnan sydän, jota ilman kaikki muu jää tyhjäksi kuoreksi. Jalat ja kädet ovat kyllä, mutta niitä ei ole mikään liikuttamassa.
Käytä tilaisuus hyväksi, investoi juuri nyt!
Talouden lainalaisuuksia on, että rohkeat pärjäävät. Rohkeat tekevät investointeja silloin, kun muut asettavat itsensä säästöliekille ja alkavat odottaa niitä parempia aikoja.
Sitkuttelu ei tee kenestäkään kasvajaa, eikä säästäminen kroisosta. Jos ja kun nyt investoi ja panostaa kunnolla markkinointiin ja viestintään, saa ylivoimaisen edun niihin verrattuna, jotka eivät näy eikä kuulu, vaan sinnittelevät.
Tämä ylivoimainen etu säilyy myös siinä vaiheessa, kun viimeisetkin pärjääjät heräävät poteroistaan uuteen nousukauteen.
Sijoittamisestakin tuttu asetelma toimii siis myös liiketoiminnan kehittämisessä. Kun markkinan heikkoina aikoina tekee investointeja, niiden hyöty enemmän kuin tuplaantuu hyvinä aikoina.
Johanna Talikainen
Mainossataman yrittäjä, viestinnänsuunnittelija