Kyltit kertovat missä olet!

LHJ:n toimipisteeseen tehtyjä opastetauluja.
[Layout by Kemppainen]

 

Mitä onkaan syksyllä tiedossa!

Järvenpää-talon syksyn ohjelmisto esittelyssä.
[Layout by Kemppainen]

 

Mitä jos (14.9.2016)

Mitä jos se olisi ollut sinun lapsesi? Keskustelussa lausutut sanat jäivät leijumaan ilmaan. Kysymys askarrutti, mutta varmasti eri tavalla, mitä kysyjä tarkoitti. Kysymys herätti kyllä tunteita – pelkoa ja epäuskoa, mutta mihin ja millä tavalla?

Olimme keskustelleet muutamien viikkojen takaisesta ikävästä tapahtumasta, nuoren pojan pahoinpitelystä. Siitä samasta, joka nostatti osassa yhteisöämme valtavan vihan kokonaista ihmisryhmää kohtaan. Minusta kyseinen tapahtuma ei antanut aihetta suuremmalle pelolle. Se oli inhottava ja kauhea tapahtuma, mutta ei sellainen, joka muuttaisi tapaani ajatella ja käyttäytyä. En ajatellut, että tämän tapahtuman takia minun pitäisi nostaa nyrkkini ilmaan ja huutaa järjettömyyksiä. Ja juuri siksi minulle sanottiin nuo sanat, juuri siksi minulta kysyttiin mitä jos se olisi ollut sinun lapsesi.

Mitä jos se olisi ollut minun lapseni? Olisin surullinen ja pettynyt. Olisin varmasti myös vihainen. Niin minä vastasin, sillä tietenkin olisin kaikkea tuota, jos joku pahoinpitelisi minun lapseni. En ikimaailmassa toivoisi, että lapseni joutuisivat pahoinpidellyksi tai että heillä olisi edes uhka tulla pahoinpidellyksi. Ikimaailmassa en toivo sitä myöskään kenellekään toiselle. Väkivalta on aina väärin, oli sen kohteena kuka tahansa. Niin että mitä sitten, jos samassa tilanteessa olisi oma lapseni? Tekisikö se tapahtumasta pahemman, tuomittavamman siksi, että kohteena on oma lapseni? Tekeekö se tapahtumasta pahemman, että toisena osapuolena on maahanmuuttaja?  Olisiko minulla siinä tapauksessa oikeus kohdistaa vihani kokonaiseen ihmisryhmään, myös syyttömiin?

Kysymys on mielestäni itsekäs ja populistinen. Se on itsekäs, koska se antaa ymmärtää, että vasta silloin pitäisi havahtua, tuntea ja tuomita, kun maahan virtaava veri on sinun? Kysymys on populistinen, sillä se ohjaa ajattelemaan kapeasti, se valjastaa inhimilliset tunteet tyhmyyden soturiksi. Mutta ennen kaikkea kysymys oli väärä. Mitä, jos pahoinpidelty olisi ollut maahanmuuttaja? Olisiko silloin minulta kysytty, että mitä jos se olisi ollut sinun lapsesi? Olisiko kysyjä välittänyt edes tämän yhden kysymyksen verran?

On minun vuoroni kysyä mitä jos? Mitä jos meillä riittäisi rakkautta enemmän kaikille? Mitä jos meillä kaikilla olisi niin iso sydän, että kenenkään ei tarvitsisi pahoinpidellä ketään? Mitä jos kenenkään ei tarvitsisi etsiä omalle pahalle ololleen syyllistä? Mitä jos minun lapseni saisivat kasvaa solidaarisessa ympäristössä, osana suurta ja rikasta yhteisöä? Kutsu minua naiiviksi, laita päähäni kukkahattu ja heiluta nenäni edessä ruusunpunaisia laseja, mutta kysyn silti julkeasti mitä jos? Mitä jos sinun lapsesi, minun lapseni, meidän kaikkien lapset ja kaikki me vain tulisimme toimeen? Mitä jos.

 

btn-fb btn-insta btn-twitter

Kutomonkuja 2 A 8
30100 Forssa
Vaihde: 020 769 9950
Faksi: 020 769 9959
posti@mainossatama.fi

Arkistot