Pääsyliput satamasta!

Musica Kalevi Aho festivaalin järjestäjät tilasivat kauttamme pääsyliput tapahtumaansa. Toteutimme jokaiselle päivälle oman lippunsa ja reunasta järjestäjät pystyivät repäisemään aina oman palansa itselleen. Jos sinulla on tarvetta pääsylipuille niin rohkeasti vain yhteyttä!
[Design by Lahtinen]

 

Normi lomapäivä (20.7.2016)

Klo 7.23 säpsähdän hereille, mutta en uskalla avata silmiäni. Pelkään, että herään keskelle aamuyön pitkiä tunteja. Niin kuin olen herännyt viimeisen kuukauden ajan. Uni tuntuu kuitenkin kadonneen ja kurkotan kättäni puhelinta kohti. Hyvä ihme, olen nukkunut kokonaiset seitsemän tuntia yhteen putkeen. Olen niin iloinen, että hyppään tasajalkaa ylös sängystä.

Klo 7.29 saan viestin ystävältä. Koska näyttäisi satavan koko päivän, voisimme viihdyttää toisiamme ikkunoita pesemällä – vuoroin vieraissa. Ystävän täytyy olla kajahtanut, ajattelen, mutta en keksi siihen hetkeen mitään tekosyytä olla vastaamatta myönteisesti.

Klo 7.45 nostan kahvikupin huulilleni ja alan selata aamun lehtiä. Sen sijaan, että jaksaisin keskittyä maailmalla sattuneisiin onnettomuuksin, Chris Froomen avonaiseen ajopaidan etumukseen tai Englannin poliittiseen tilanteeseen, päädyn haaveilemaan päivästä, jonka voisi täyttää kokonaan päivän lehdellä. Aamupäivällä voisi ottaa valokuvia sarjakuvista ja postata niitä ystäville, iltapäiväkahvin aikaan tokavikasivun tietovisailukysymyksiä, myöhemmin tv-ohjelmien ympäröintiä ja illalla syvällistä perehtymistä kolumneihin. Ehkä jopa niiden ääneen lukemista.

Klo 9 tajuan, että jääkaapissa on aivan liian paljon pilaantumaisillaan olevia raaka-aineita. Alan laittamaan kaalilaatikkoa ja makaronilaatikkoa. Syön ohimennen kolme siivua pullaa, koska sekin on menossa vanhaksi.

Klo 9.45 vetelen pitkin kaarevin vedoin ikkunoita märäksi ja kuivaksi. Sama jatkuu vielä klo 12 ja 15.30. Meillä ihmisillä on paljon ikkunoita. Peseminen keskeytyy klo 9.55, 10.20, 11.22, 12.50 ja 14.32, sillä lapset sekoilevat.

Klo 10 oven takana on nuohooja. Hän kertoi tulostaan eilen oven pieleen kiinnitetyssä lapussa, joten tämä tapaaminen on tuoreessa muistissa.

Klo 16.10 tartun imuriin, sillä meillä ei ole siivottu kuka tietää milloin. Imuroidessa muistan, että kolumni on kirjoittamatta ja palkat maksamatta. Puhelimeen singahtaa tekstiviesti, joka muistuttaa huomisesta luennosta Hämeenlinnassa. Kiroan, sillä senkin olen unohtanut. Joudun perumaan aikaisemmin sopimani pyörälenkin.

Klo 17 vanha lapsuuden ystävä tulee käymään. Sitä en ole unohtanut, vaikka hetken toivon salaa, että hän olisi. Kun on se kolumnikin kirjoittamatta. Aika hurahtaa kuin pyytämättä illaksi ja olen onnellinen tapaamisestamme. Nauramme, kuinka meillä oli tapana nauraa niin paljon, että se teki kaikki muut hulluiksi. Lapset eivät ymmärrä meitä, hekin pitävät meitä hulluina.

Klo 21.35 avaan tietokoneen ja otan keskittyneen ilmeen. Mitä minun pitikään muistaa ja tehdä? Passitan lapset suihkuun ja täytän astianpesukoneen.

Klo 21.55 äiti soittaa ja kysyy mitä kuuluu, kun ei mitään kuulu. Ei mitään ihmeempää, sanon. Ihan normi lomapäivä.

 

Forssan Lukko

Mainosmerkintä toteutti teippaukset Forssan Lukon uuteen autoon ja nyt näkyy kun kohteesta toiseen tuolla liikkuvat.
[Layout by Sulonen, Teippaus by Tavén]

btn-fb btn-insta btn-twitter

Kutomonkuja 2 A 8
30100 Forssa
Vaihde: 020 769 9950
Faksi: 020 769 9959
posti@mainossatama.fi

Arkistot